Kohti kesää??!!

Kesäkuun 8. päivä. Rakeita satelee vaakatasossa tuulen tuivertaessa lähes myrskylukemissa. Lämmintä ulkona suurinpiirtein 5 astetta, onneksi siis plussaa. Pohjoisempana taitaa tilanne olla huonompi. Parin viikon lämpimän jaksan jälkeen ilmanala vaihtui koleampaan jo muutama päivä sitten mutta parempaa ei siis ole vieläkään tiedossa. Jossain paikoin jopa etelämpänä on ollut hallaa, meillä onneksi on pysytty plussan puolella myös öisin. Tomaatintaimet istutin kasvihuoneeseen maanantaina 6.6., samalla kylvin penkin reunaan hieman porkkanaan pikku-Kiiran iloksi. Tomaatti on tänä vuonna pelkästään Tanskan vientiä. Olen kyllä jo pari kesää sitten ollut sitä mieltä, että sitä en istuta mutta jälleen kerran menin helpoimman kautta. Jospa saataisiin satoakin tänä vuonna.

Viime syksynä istuttamani linjan sipulit eivät siis taineet selvitä viime talvesta. Yhtään alkua ei pinnalle ole noussut. Siispä päätin hieman kaunistaa mustana möllöttävää plänttiä ja ostin 40 samettikukkaa kesäksi. Katsotaan sitten ensi keväänä tilanne uudelleen. En tiedä uskallanko enää hankkia liljasipuleita vai laitanko varmat ja turvalliset perennat penkkiin. Tosin noiden liljojenkin sanottiin olevan talvikestävyydeltään erinomaisia koko Suomessa :(

Edelleenkin odottelen muutamaa kuunlijaa nousevaksi tai sitten nekin ovat jääneet viime talven jalkoihin. Yksi kuudesta kuunliljasta nousi jo tovi sitten, tosin hieman kärsineen näköisenä, toinen nousi pari päivää sitten hyvin pienenä mutta kuitenkin. Loput 4 ovat toistaiseksi jossain........Alemman kuvan tyhjyydessä pitäisi myös kasvaa kuunliljan, onneksi valesormiangervo on hengissä, tosin kitumalla sekin.

Mieheni osti minulle äitienpäiväkukaksi amppelibetunian. Eihän siinä mitään erikoista, hieno mies, mutta yksi kukista kiinnitti eilen huomioni, oli nääs omituisen kaksivärinen.

Myrsky on siis vasta sääennusteen mukaan tulossa. Mitään kasveja en aio sen enempää suojella myrskyltä, katsotaan senkin tuhot sitten jälkeenpäin. Harmittavasti koristeomenapuu (vaaleanpunaiset kukat) on vasta aloittelemassa kukintaansa, sen kukkiminen taitaa siis loppua myrskyyn. Onneksi oikeat omenapuut ovat jo kukkineet, niille kukkien kariseminen ei ole enää niin big deal. Molemmissa on muuten normaalikesää enemmän kukkasia.

Vaikka vannoin etten enää hankin pihaani yhtään alppiruusua, koska olen onnistunut tappamaan ne heti alkuunsa, annoin mieheni hankkia keväällä jälleen uuden alppiruusun kuolleen tilalle. Tämän kertainen tapaus on nimeltään: "Catawbiense Grandiflorum". Lapussa luvattiin kasvuvyöhykkeeksi aina VI saakka mutta aika näyttää. Jokatapauksessa yhtään kukkasta ei istutuksen jälkeen ole karissut ja kaikki näyttäisivät ainakin aukeavan. Uutta kasvuakin on nähtävissä.....

Kaikkia kukkapenkkejäni en viitsinyt edes kuvata, ovat vielä kärsineen näköisiä vaikkakin useimmat kasvit lopulta kuitenkin ovat hengissä. Tilannepäivitystä kuitenkin parista penkistä:

Alimmaisen kuvan kukkapenkistä näyttäisi yksi pioni kadonneen talven tuuliin, samoin yksi havuista. Loput kaksi havua ovat aikasen kituneen näköisiä, joten ompi todennäköistä, että vaihdan ne jättikuunliljoihin. Riippahernepuu näyttää jo mielestäni hienolta. Olen luullut, että viiruhelpi on lähinnä rikkaruoho sen kestävyyden ja leviämisen vuoksi mutta sekin on ottanut siipeensä talvesta (ylin kuva).

Koskaan ei meikäläisen tarvitse puutarhahommeleita yksin hoidella. Nero ei suostu päästämään minua silmistään ja loikoilee yleensä metrin parin päässä minusta katsellen touhujani. Tällä kertaa tunsin extra silmäparin tuijotuksen selässäni ja siellähän se, yksi pihamme oravayhteiskunnan jäsenistä tarkkaili puutarhurin tekemisiä. Oravista suurin osa on melkoisen kesyjä, niin tämäkin. Olisin saanut kuvan otettua melko läheltä mutta en hennonut mennä lähemmäs. Kaukaa en nimittäin erottanut onko kyseessä yhdyskunnan mamma-orava, jolla on jo poikaset. Äiti-oravan ruokailua ei nimittäin henno häiritä. Pikkuisten poikasten äitinä sen ruokailut ovat kovin hätäisiä ja ravinto tärkeää. Jälkeenpäin kuvasta katsoin, ettei kyseessä ole pihamme äiti-orava vaan taitaa olla urospuolinen tai sitten poikaseton nuori naaras.