lauantai 28. toukokuuta 2016

Joko on kesä.....?

Aatella, eletään vielä toukokuun loppua mutta peruna on jo maassa ja tuomi kukkii täysillä. Luonto on herännyt henkiin ennätysnopeasti. Nyt en vaan tiedä onko se hyvä vai huono juttu. Viime viikkoina olen lueskellut naamakirjan puutarharyhmässä valitteluja siitä kuinka talvi on kohdellut puutarhan kasveja kaltoin. Yhdellä sun toisella tuntuu olevan aukkoja penkeissään ja puutkin kärsineet jollain. Itse olen hieman ristiriitaisissa tunnelmissa; osa kasveista on kasvanut todella nopeasti, erityisesti kuunliljat tuntuvat olevan vauhdissa mutta osa kasveista ei ole saanut versojaan vielä maanpinnalle ja suurin mysteeri on viime syksyinen liljapenkkini, johon panostin paljon mutta yntään alkua ei vielä on näkyvillä :( Onko minunkin kasvejani talvi siis verottanut?????









Siinäpä kuvakavalkaadi tältä päivää. Tuomen kukkasia, särkyneitä sydämiä, vuorenkilpeä, omenapuun kohta avautuvia kukkasia, joita on muuten paljon, reipas pioni sekä kuunlija. Alimmaisena murheenkryyni eli liljapenkkini ilman ainoatakaan linjan alkua.

Jotta kaikki ei olisi niin synkkää, isäntä osti taloon uuden alppiruusun. Se viime vuotinen ei selvinnyt talvesta tai sitten minä tapoin sen lämpimällä kasteluvedellä keväällä. Joka tapauksessa nyt on tilalla uusi.


























Ostipa isäntä äitienpäiväkukkasenkin, tosin hieman myöhässä mutta ajatushan se ratkaisee.



Ja sitten jo monta vuotta suunnittelemani operaatio: ostin jo vuosia, vuosia sitten, silloin kun ruusupensaskuumeeni oli valloillaan, ruusupensaan, joka on kai suomeksi Viljamin keltaruusu eli Rose Williams Double Yellow. Istutin sen paikkaan, jossa se ei ole kasvanut yhtään taimikoostaa. Se on sinnitellyt nippa nappa hengissä vuodesta toiseen, joten päätin antaa sille uuden mahdollisuuden ja kaivoin se entisestä paikastaan ja siirsin sen uuteen, mielestäni riittävän aurinkoiseen ja "vapaaseen" paikkaa, jossa sillä olisi tilaa kasvaa suureksi ja kauniiksi pensaaksi.


Tältä se reppana näyttää uudessa paikassaan juuri nyt. Toivon todella, että kyseessä oikeasti on Viljamin keltaruusu, eikä Juhannusruusun versot, joita niitäkin tuntuu löytyvän vähän sieltä täältä.

Tästä sen pitäisi kai näyttää ehkä ensi kesänä tai kesänä sen jälkeen......tai ehkä.....



Tänä keväänä ajattelin hieman säästää rahaa kesäkukkasten hankinnassa ja joka vuotisen kellokäynnökseni ( se on ollut ihan must) sijaan kylvin köynnöstorniin tulevaan ruukkuun ruusupapua ja samaa ruusupapua lysvin myös kahteen terassin reunustalle tulevaan astiaan. Toiseen reunaan kylvin jotain jo vuosia sitten päiväyksen ylittänyttä kesäkukkaa, katsotaan suostuvatko ne siemenet enää itämään mutta ruusupavut ovat jo hienosti kasvussa kasvihuoneen lämmössä. Kasvihuoneessa ovat myös kellarissa säilytetyt rehevät muratit, ruusu sekä viime kesänä työkaverilta saamani terassihortensia.

Ruusu ja muratti

Muratti

Terassihortensia ja jotain.....

Ruusupavut köynnöstorniin

Ruusupavut ja jotain.....terassin reunustalle.


Nyt taas odotellaan mitä tuleman pitää. Ensi viikolle on luvassa l'mmintä, olihan tänään jo 21 astetta lämmintä. Nyt loputkin kasvit herännevät henkiin, sitä ainakin toivon. Minulla onkin jo kolme uutta pionia odottamassa mahdollisten reikien varmistumista pionipenkissäni.......

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti